Näyttelyviikonloppu Kotkassa ja Raisiossa

Tämä tulee nyt vähän jäljessä, olin tän tehnyt osittain ja pistänyt luonnoksiin ja unohin tyystin :D

Kyllä on melko rankkoja nuo viikonloput, joina on kahtena päivänä eri näyttelyt. Lauantaina suunnattiin Hannan kanssa Kotkaan, jossa ulkomuotoon lähti Valedro, Kujo, Nevan, Norbert sekä Leo. Jälkkärillä Nevan ja Leo osallistuivat sitten vielä pettiin. Aika odotetusti meni lähes kaikkien osalla, Kujon EVA harmittaa, unohdin tatskata poitsun uudestaan ja tatuoinnin takia se EVA sitten tuli. Onneksi Leo sitten vetäsi Kujonkin edestä saaden sertin ja ollen rop sekä bis6. Pet-arvostelun pisteet löytyy Leon ja Nevanin Raisio-arvosteluiden perästä suluissa. Tässä kuitenkin uml-arvosteluja Kotkan osalta:

Valedro
Paino 3/5 - Liian kevyt
Rotuleima & esiintyminen 10/10
Rungonmuoto 37/40
Turkin tiheys 9/10
Turkin laatu 8,5/10 - larvanvaihtoa
Väri 18/20 - karvanvaihtoa
Kunto ja hoito 5/5
YHTEENSÄ 90,5p

Nevan
Paino 5/5
Rotuleima & esiintyminen 18/20 - Kantikas pää, jäykät korvat
Rungonmuoto 37/40 - Epätas. sivulinjat ja kantikas
Turkin tiheys 9/10
Turkin laatu 8/10 - epätasainen, vaihdossa, pehmeä
Väri 8/10 - epätasainen, vaihdossa, pehmeä
Kunto ja hoito 5/5
YHTEENSÄ 90p

Norbert
Paino 5/5
Rotuleima & esiintyminen 18/20 - Kiilapää, jäykät korvat
Rungonmuoto 37/40 - Kantikas, epätas. sivulinjat
Turkin tiheys 9/10
Turkin laatu 9,5/10 - Hyvä
Väri 8,5/10 - Meleerattu, vaalea huntu
Kunto ja hoito 5/5
YHTEENSÄ 92p

Leo
Paino 5/5
Rotuleima & esiityminen 20/20 - Hieno! :)
Rungonmuoto 38/40
Turkin tiheys 9/10
Turkin laatu 8/10 - Pehmeä
Väri 10/10
Kunto ja hoito 5/5
YHTEENSÄ 95p + serti + rop + bis6 + paras veteraani

Onneksi Kotkasta päästiin melko aikasin suuntaamaan kohti kotia, kyllä osasikin väsyttää. Seuraavana päivänä oli Raisiossa sitten SEK'n järjestämä petti, ja ei voi kun kehua kuinka mukava tunnelma ja muutenkin koko näyttely oli :) Seuraavaa SEK'n näyttelyä ei voi kuin odottaa erittäin innolla! Aamulla lähdettiin kohti Raisiota Hannan ja Iinan kanssa, kiitos heille matkaseurasta. Päiväkin oli erittäin hieno, oli lämmin ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta :) Ei voinut kuin taas ihailla sitä voikukkamerta omenapuutarhan seassa.

Valedro
Yleiskunto 27/30 - Lihaksikas, hieman hoikka
Turkki 18/20 - Eloton, karvanlähtöä
Korvat 5/5 - Leveät
Silmät 5/5 - Suklaanruskeat
Kynnet 5/5 - Leikatut
Häntä 4,5/5 - Heiman takkuinen
Hampaat 5/5 - Normaalit
Tassut 4,5/5 - Hieman värjäymää
Käsiteltävyys 18,5/20 - Rauhallinen
YHTEENSÄ 92,5p

Leo
Yleiskunto 29/30 - Erittäin hyväkuntoinen (Kotka: 27/30 - Sopusuhtainen, hyvä ikäisekseen)
Turkki 18/20 - Puhdas, hieman eloton (Kotka: 18,5/20 - Palautuu kauniisti, tasainen)
Korvat 5/5 - Ihanat lusikat (Kotka: 4,5/5 - Hilsettä ulkopinnalla)
Silmät 5/5 - Kauniit (Kotka: 4,5/5 - Hiukan rähmii)
Kynnet 5/5 - Leikatut (Kotka: 4,5/5 - Osa pitkiä)
Häntä 5/5 - Töpö (Kotka: 5/5 - Tuuhea)
Hampaat 5/5 - Erikoiset (Kotka: 5/5 - Ok)
Tassut 5/5 - Puhtaat (Kotka: 5/5 - Melko puhtaat)
Käsiteltävyys 19/20 - Erittäin rauhallinen (Kotka: 18/20 - Antaa tarkastella itseään)
YHTEENSÄ 96p + lkv1 + kuma 5p + ppk2 + paras luppakorvainen uros (Kotka: 92p)

Hämy
Yleiskunto 27/30 - sopusuhtainen ja lihaksikas
Turkki 18/20 - Puhdas mutta eloton
Korvat 5/5 - kauniit
Silmät 5/5 - Kirkkaat
Kynnet 5/5 - Leikatut
Häntä 5/5 - Puhdas
Hampaat 5/5 - ok
Tassut 4,5/5 - värjäymää
Käsiteltävyys 18/20 - Rohkea
YHTEENSÄ 92,5p

Nevan
Yleiskunto 26,5/30 - Hoikka (Kotka: 26,5/30 - Lihaksia saisi olla, hoikka)
Turkki 17/20 - Tuuhea, karvanvaihtoa, hieman eloton (Kotka: 18/20 - Aavistus karvanvaihtoa, puhdas)
Korvat 5/5 - Puhtaat (Kotka: 5/5 - Puhtaat)
Silmät 5/5 - Kauniit (Kotka: 5/5 - Kirkkaat)
Kynnet 4,5/5 - Osassa hieman leikkaamista (Kotka: 5/5 - Sopivan pituiset)
Häntä 5/5 - Siisti (Kotka: 5/5 - Puhdas)
Hampaat 5/5 - ok (Kotka: 5/5 - Ok)
Tassut 4,5/5 - Hieman värjäymää (Kotka: 4,5/5 - Kellertää)
Käsiteltävyys 19/20 - Kiltti, rauhallinen (Kotka: 18,5/20 - Luottavaisen oloinen)
YHTEENSÄ 91,5p (Kotka: 92,5p)

Lopuksi vielä palkintohai Leo viikonlopun saaliinsa kanssa:

Toivepostaus: kani jota ikävöin eniten

Sain ehdotuksena Hannalta kirjoittaa postauksen aiheesta "kani jota ikävöin eniten". En ole kovinkaan montaa itselläni asunutta kania menettänyt (3),lisäksi muutama kasvatti on jouduttu lopettamaan tai ovat kuolleet. Vaikka kaikkia menehtyneitä kasvatteja ja omia kaneja olen surrut paljon, yksi on sellainen jota ehdottomasti kaipaan suuresti ja jonka nimi tuli heti postauksen otsikosta mieleen. Tässä on kertomus kasvattini Speden lyhyestä elämästä.

L'ultima Speranza "Spede", 6.5.2011 - 7.12.2011
En ollut ihmeemmin kiinnittänyt huomiota siamsoopeleihin aikaisemmin. Pääsin kuitenkin tutustumaan kyseiseen väriin kun Zeldan poikueeseen syntyi kaksi pientä poikaa. Aluksi en ollut varma Speden väristä, kunnes poika osoittautui ruskeasiamsoopeliksi. Veljensä oli väriltään isabella. Veljekset olivat luonteeltaan mahtavia poikia ja elelivät yhdessä siihen asti, että Speden veli L'unica Possibilita muutti uuteen kotiin 3kk ikäisenä.

Reilu 6vko veljekset

Spede oli luonteeltaan tyypillisen utelias, kaikki uusi oli pakko tutkia ilman arkailuja. Energiaa oli vähintäänkin viiden kanin edestä. Spede rakasti hyppimistä joka paikasta ja joka paikkaan. Sylistä syliin, lattialta pöydälle, sohvalle, syliin ja taas lattialle. Usein minulle naureskeltiin että tuolla energialla pojasta tulisi oiva otus esteille. Esteille asti ei ikinä päästy.. Ikävä kyllä Speden ongelmaksi osoittautuivat poitsun korvat. Korvakäytävät olivat liian ahtaat, jolloin ilma ei päässyt kiertämään korvassa normaalisti ja tuloksena oli jatkuva paksun vaikun muodostuminen. Korvien jokapäiväinen putsaaminenkaan ei tuntunut helpottavan Speden oloa, vaan alkoi korvien atkuva rapsuttelu. Vaihtoehtoina oli joko jatkaa niin kauan että korvakäytävien ongelmat olisivat alkaneet aiheuttaa pahojakin korvatulehduksia... tai sitten oli mahdollista päästää Spedestä irti. Pari kuukautta tilannetta seurattuani päätös ei ollut millään tapaa helppo, mutta kun näki kuinka paljon korvat häiritsivät pojan elämää, tiesin sisimmässäni tehneeni oikean päätöksen. Elämänvalo hiipui Speden silmistä eläinlääkärin toimesta 7.12.2011.

Maasta se pienikin ponnistaa..

Ensimmäistä kertaa nurmikolla

Auringonpaisteessa ulkona

Mikään ei tuntunut olevan mukavampaa kuin veljen ja Zelda-äidin kanssa pihalla oleminen

Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä kanilasta.
Rakas valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee.

Musti ja Mirri -päivä

Olen nyt tosiaan jonkin verran kiertänyt paikallisen ala-asteen luokkia ja kertonut oppilaille kaneista, niiden hoidosta sun muusta. Ja Lucky on ollut yleensä noilla koulureissuilla mukana kun on melko konkari jo erilaisissa tapahtumissa. Nyt poika on kuitenkin vapaalla näistä hommista kun herra on lihotuskuurilla, saa keskittyä siihen :D Tänään tuli sitten oltua Forssan Mustissa ja Mirrissä heidän pyynnöstään pitämässä kanipäivää. Asiakkaita kävi ihan mukavaa tahtia, joitakin ei kanit kiinnostaneet lainkaan, joidenkin kanssa tuli juteltua sitten lähemmäs puolikin tuntia :) Oli oikein mukava kokemus, oli toinen "eläinkauppakeikka" jonka nyt tein. Mukaan lähti tällä kertaa Hämy joka onkin näyttelyiden kautta jo hieman tottunut hälinään ja vilinään, eikä poika ollut moinaaskaan nytkään. Melkein nukkui yhdessä vaiheessa pöydällä kun hieman rapsuttelin korvan takaa. Toisena esittäytyjänä matkassa oli sitten pieni tyttönen Nevan :)

Hieman välillä jänskätti mutta Hämyn korvan alla oli kiva olla piilossa. Kerrankin jonkun muun kanin seura kelpasi, kun yksin olisi ollut ehkä hieman liian pelottavaa :D Tosin samaan boksiin jos nuo laskin niin kyllä Nevan taas muisti omat periaatteensa siitä että muut kanit eivät hänen lähelleen tule. Välillä oli hyvä siinä pöydällä mutustaa hieman ruisleipää ja välillä kuikuilla ympärilleen. Esitteitäkin olisi ollut niin kiva heitellä lattialle tai maistella hieman kulmasta, mutta The Papananlaikaisija oli taas oikea ilonpilaaja ;)

Nyt aattelin koittaa saada vähän useemmin postattuu tänne kuulumisia ja jos sitä sais aikaiseksi alkaa kuviakin lisäilemään. Kieltämättä melko tylsän näköinen on blogi ilman kuvia.