Kuva jos toinenkin

Mielan naperoiset voi hyvin ja kasvaa reipasta tahtia, punnailin kolmikon päivä-kaksi sitten ja kevyin painoi 145g, painavin 157g. Mielan poikue on ollut kaikinpuolin hauska seurattava, sillä poikaset ovat olleet perin aktiivisia pesän ulkopuolella hyvin nuoresta iästä alkaen. 9 päivän ikäisenä jokainen avasi silmänsä ja oikeastaan jo siitä lähtien ovat reissanneet paljon pesän ulkopuolella. Viime viikon loppupuoliskolla trio päätti että ulkoilmapesä ei ole enää hyvä, ja niinpä oma-aloitteisesti muuttivat pesämökkiin nukkumaan. Tuon jälkeen ovat vuoron perään nukkuneet milloin mökissä, milloin mökin päätyseinän ja häkin laidan välissä.

Lapsukaiset rakkaat 2vko 3pv

Poikueen vilkkain naaras

Poikueen ainokainen uros

Poikueen toinen naaras

Oma kultamussu Lucky <3

Näyttelyissä käyminen

Aluksi piti kirjoittaa aivan eri aiheesta, mutta pohdittuani tämänhetkisiä mietteitäni, tämä tuntui oikealta aiheelta. Jotkut kaverit (ketkä eivät kaneja harrasta), ovat kyselleet että minkä ihmeen takia käyn näyttelyissä. Joku kysyi että käynkö siellä palkintojen takia, kun joskus raahasin kotiin ison kasan palkintoja. Samainen henkilö kysyi että onko niillä palkinnoilla jotain rahallista arvoa.

Itse käyn näyttelyissä vain yhden asian takia - näen ihmisiä joita en välttämättä vuoden aikana muuten tule näkemään. Olen saanut todella paljon kavereita kanipiireistä, ja olen siitä kiitollinen. Osa näistä kavereista asuu niin lähellä että heitä tulee tavattua lähes joka viikonloppu vaikkei kaninäyttelyitä olisikaan, osa taas asuu niin kaukana että heitä näkee vain muutaman kerran vuoden aikana joissain näyttelyissä. Monesti on ollut tarkoitus lähteä näyttelyihin ilman kaneja, mutta sitten sitä on ajatellut että napataan nyt huviksi muutama näytille. Se naurun määrä mitä tulee kavereiden kanssa naurettua yhden näyttelypäivän, saa koko seuraavan viikonkin vielä hymyilemään.

Palkinnot olivat kiva lisä ja motiivi puunata kaneja vielä n. kaksi vuotta sitten, mutta nykyään se on jäänyt vähemmälle. Tuntuu että nuo ruusukkeet ovat vain tiellä (minulta löytyy ruusukkeille ilmoitustaulu eteisestä) ja pokaalit ovat vain pölyttymässä olohuoneen hyllyllä. Nykyisin olenkin pyrkinyt lahjoittamaan lahjoituspalkintoja näyttelyissä, ja nyt ajatukseksi on tullut lahjoittaa niitä "hyville suorituksille" jotka eivät kuitenkaan riitä palkintosijoille, sillä mielestäni on tärkeää kannustaa nuoria aloittelevia kaniharrastajia käymään näyttelyissä.

Eikä tosiaan niiden palkintojen takia vaan loppujen lopuksi sen ympärille muodostuvan tukiverkoston, jonka saat kanipiirin ystävistä. Nuorille harrastajille ne palkinnot ovat tärkeä lisä kaninäyttelyissä (ollut tosiaan myös itselleni) ja siksi olisi mielestäni tärkeää mahdollistaa että ne nuoremmat harrastajatkin voittaisivat niitä palkintoja. Samalla kertyy ystäviä ja näin myöhemmin niitä ystäviä osaa arvostaa enemmän ja enemmän, palkintoja taasen vähemmän.

Itse en voisi ajatella, millaista olisi jos en aikoinani olisi pitänyt Forssan kaninäyttelyä 19.6.2010 ja tavannut siellä ihmisiä, joiden kanssa meillä on nyt vankka 9 ihmisen ryhmä, jossa jaetaan niin huolet kuin ilot ja aina saadaan tukea toisiltamme. Erityinen kiitos siis teille tytöt (Janina, Laura, Hanna, Iina, Vilhelmiina, Annika, Veera ja Maija)!

Mielan naperot torstaina (6 vrk)

Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää..

Tänään on heti aamusta ollut niin nätti ilma, että pakostikin mieli on kirkas :) Muutenkin menee oikein hyvin niin kanipuolella kuin yleisestikin. Piti blogikirjoitus kirjoittaa jo eilen, mutta juuri kun sain koneen päälle, päätti laturinjohto lakata toimimasta. Se on osittain nirhautunut yhdestä kohtaa, ja yritinpä leikkiä sähkömiestä saaden aikaan kipinöitä ja savua ja kai pienen liekinkin. Päätinkin että ehkäpä jätän nuo puuhat vähemmälle ja haen tänään suosiolla töiden jälkeen uuden laturin.

Lauantaina suunnistettiin Tuuriin. Kiitän kovasti Lauraa ja Janskua seurasta, oli kyllä vähän väsynyttä meininkiä mutta sitäkin hauskempaa :D Lauralle specialkiitos matkaseurasta, nyt on kuunneltu Vain elämää jatkuu -levy vähintäänkin liian monta kertaa ympäri.

Kaneilla meni ihan hyvin, itse asiassa vuodenaikaan nähden paremmin mitä osasin odottaa! Mukana oli ulkomuodossa GD sekä Awa ja petissä GD, Awa ja tuo Rositan isabella vk muksu Francessca. Francessca oli lkv1 ja joku kaneista sai kuman, jonka johdosta saatiin kunnon pihaharja, se tosin taitanee päätyä äidille :)

UML:
Awa 92p
GD 93p

PET:
Awa 93p
GD 93p
Francessca 93p + lkv1

Ja sitten viikon parhaaseen uutiseen: Miela teki kolme pientä ja hyvinvoivaa poikasta torstain ja perjantain välisenä yönä! Perjantaina aamulla ennen töihin lähtöä menin kanilaan avaamaan verhot, kun kurkkasin Mielan pesämökkiin. Tyhjä. Näin kuitenkin pienen verisen alueen häkissä ja pienen tutkailun jälkeen alkoikin heinäkasasta hahmottua pesä. Oli kyllä niin piilossa että enpä meinannut erottaa. Töistä sitten meinasin myöhästyä kun oli aivan pakko katsoa että montakos naperoa siellä on ja ovatko kunnossa. Noita poikasia on jo odotettu, ja vaikka olikin mahdollisuus että poikueeseen syntyisi isabellaa, ilokseni kaikki kolme naperoa ovat sinisiä :)

PetExpo -viikonloppu takanapäin

PetExpo -viikonloppu on nyt takana, ja pakko sanoa että oli ihan törkeän ihanaa. Tosin samalla podin taas pitkästä aikaa järkyttävintä päänsärkyä mutta kaipa se oli sen arvoista. Aluksi oli suunnitelmissa mennä vaan lauantaina, mutta jotenkin kummasti tuli päädyttyä Helsinkiin myös sunnuntaina. Mukana oli Lucky ja Gabriel.

Feeling Lucky <3

Lauantai meni rattoisasti ensin vähän Suomen Lemmikkikanit ry:n ständillä istuskellessa ja ihmisten kanssa jutellessa, päivällä tuli kierreltyä ja iltapäivällä taas ständillä. Ständi oli hyvällä paikkaa ja ihmisiä riitti tasaisena virtana koko päivän. Ihan hirmuinen väenpaljous, ihmisiä kiinnosti kanit kovasti ja tuntui että se kaksi paijauskania ei meinannut välillä riittää mihinkään kun oli niin paljon tunkua. Hienosti kuitenkin pärjättiin ja kanitkin malttoi maata paijattavana, ottivat ilon irti kaikista lisärapsutuksista.

Herppikamaa tuli ostettua jonkin verran :3

Lauantaina tuli messarin jälkeen käytyä vielä ReptileManiacsilla ostamassa hiukan matelijatavaraa, ja tulipa sitten samalla semmonen tarjous mistä oli vaikea kieltäytyä. Tuli puhetta tuosta omasta liskostamme ja siitä kuinka sille olisi kiva saada kaveri. No, minullepa sitten heitettiin tarjousta, että myyvät mulle naaraan 80 eurolla. Normaalisti nuo on sen 110-130e ja kun naaraasta on tullut melko kauan haaveiltua, oli vaikea jättää lisko sinne.

Kun kerta Mushullakin on pääkallo niin pitihän sitä toinenkin ostaa 

Sunnuntaina oli sitten lopulta pakko suunnistaa uudestaan Helsinkiin, kun sain mieheni puhuttua ympäri tuon toisen liskon hankinnassa. Lucky ja Gabriel tuli sunnuntainakin mukaan, ja Gabriel itseasiassa jäikin sille tielleen, sillä se meni sijoitukseen kaverilleni Annulle :) Aina sinänsä helpotus saada noita jalostusuroksia sijoitukseen. Sunnuntaina tuli osteltua vielä sapuskaa liskoille ja heti messarin jälkeen kiidettiin ReptileManiacsiin hakemaan pikkuneiti kotiin. Nimeä hälle vielä mietiskellään.

Hieman epäluuloinen pikkuneiti <3

Kiitos iso matkaseuralaisille + koko Suomen Lemmikkikanit ry:n ständin porukalle :3

Hyvää, pahaa... rahaa?

Ei taida se peräkkäin aivastamisen sananlasku pitää paikkaansa? Paitsi jos tässä tapauksessa se raha tarkoittaakin rahan menoa..? Melkoisen pienillä roposilla pitäisi selvitä tässä vielä reilu viikko erittäin niukalla budjetilla. Eikä siinä mitään muuta mutta viikonloppuna on kauan odotettu PetExpo ja kaikkea kivaa olen suunnitellut hankkivani..

Onnistuinpa sitten melko alkumetreillä feilaamaan tuon blogihaasteen, mutta koitan silti skarpata tuon kirjoittamsien kanssa hiukan. Torstaina olin vain jo niin väsynyt illalla kun muistin että pitäisi kirjoittaa, että ei olisi silmät koneen äärellä enää pysyneet auki. Perjantaina töiden jälkeen tuli mentyä heti päikkäreille, sillä illalla juhlittiin synttäreitäni hieman etuajassa. Illan juhlinta venähti aamuun ja yön unisaldoksi tuli mahtavat 3,5 tuntia. Lauantaina oli melko meneväinen päivä ja minä, Hanna ja Laura oltiin melko väsyneitä illalla. Kaiken lisäksi aamulla pitäisi herätä ajoissa ja suunnata nokka kohti Kangasalaa.

Sunnuntai 21.4. Kaniininkasvattajat ry:n kurssi "Kanien värit ja niiden periytyminen"
Aamulla hieman ennen kahdeksaa suunnattiin auton nokka kohti Kangasalaa. Kyydissä oli mukana lisäksi itseltäni yksi sininen luppa, Hannalta lähti mukaan katsottavaksi yksi ruskea ja yksi musta holski. Meitä siunattiin kauniilla ilmalla ja mukavalla ilmapiirillä. Kurssille tuli mukavan paljon ihmisiä, osa enempi ja osa vähempi tuttuja :)

Pidin kurssin sisällöstä erittäin paljon, edellinen värikurssi jonka kävin, oli enempi sellainen, että käytiin vain kaikki hyväksytyt värit läpi, että minkälainen värin pitäisi olla. Nyt puhuttin enempi periytymisesti/genetiikasta. Käytiin kurssimateriaalia läpi, jatkuvasti sai kysyä tai kyseenalaistaa jos siltä tuntui. Lopuksi vielä harjoiteltiin muutamalla tehtävällä ja kyllähän se sitten alkoikin mallikkaasti sujua. Kurssin lopuksi vielä tutkailtiin paikalle tuotuja kaneja ja turkkeja, että mitäs värejä löytyy, miten värien pitäisi karvassa olla jne.

Kurssista lähdettyämme päätettiin sitten kiertää vielä Ideapark silleen suhteellisen reippaalla tahdilla, ja päädyttiinpä kotimatkan loppupuoliskolla Urjalan makeistukkuunkin. Illalla oli kyllä taas melkoisen väsynyt ja uni tuli kyllä saman tein kun pään sai laskettua tyynyyn. Alla vielä kuvasaastetta:

Muistiinpanoja tehtiin kiinnostuneina

Kurssimateriaalia

Ruskean kanin karvan juurta tutkimassa

GD syynättävänä



GD löysi kaverin (ja yritti muuten astua taustalla olevaa mustaa turkkia)



Hanna ja Otto



Ruskean ja ruskeasoopelin eroja miettiessä





Chinchillapyllyjä



Vähän erilaisen ruskean katsomista

GD sai itselleen uuden turkin :D Kaunis rexluppa mulla

Kurssiporukkaa

Hermoja ja sydäntä raastaa

Noin viimeisen viikon ajan kanit ovat joka yö aloittaneet jaloillaan pamauttelun pitkin yötä. Sitä ei kuulu yhden eikä kahden kerran, vaan ainakin n. kymmenen-kaksikymmentä kertaa yössä. Ja siihen herää. En tiedä onko kyseessä useampi kani vai vain joku niistä, mutta voin luvata että kohta ei hermot kestä, sen verran ärsyttävää se on. Pääepäiltyjä (kyllä, minulla on lista!) ovat Valedro tai Gabriel syystä että vaikuttavat inhoavan häkkejään, Miela tai Windy koska odottavat naperoita tai valeraskailevat tai GD joka on murkkuilee enempi kuin mitä sietäisi. Monta kertaa olen yrittänyt ottaa syyllisen selville mutta tulee niin hiiren hiljaista kun yritän yöllä hiipiä kohti kanilaa..

Ja sitten vähän ikävämpiin fiiliksiin.. Tuo meidän pikkuinen elohiirilisko Mushu ei ole ihan kunnossa. Yhdessä vaiheessa Mushun nenänpää musteni, ja luulimme että se on sen polttanut lamppuun kun jostain syystä jatkuvasti yrittää niitä päin hyppiä. Kuono ei Mushua millään tapaa häirinnyt ja kaverini käytyä sitä katsomassa, ajattelimme seurailla tilannetta. Tänään töiden jälkeen huomasin että se musta palanen oli poissa - oikeastaan koko palanen Mushun kuonosta oli poissa. Nyt yläleuka on lyhyempi kuin alaleuka. Yläleuan reuna on siisti, ei haavoja jne. joten nyt on epäilys että kyseessä olisi ollut kuolio. Nyt myös Mushun toinen silmä on hieman oudon näköinen. Pelkään kovasti että pienellä mussukallamme ei ole kaikki kohdallaan. Kaverini on tulossa huomenna herraa katsomaan ja jos tullaan siihen tulokseen, soittelen Helsinkiin ja tarpeen tullen lähden sinne myös ajamaan. Tosi ikäviä aina tällaiset :c ja me kun ajateltiin että tuon liskon kanssa pärjäillään ihan hyvin.

Blogihaaste nro 5: Näpertely saa mielen rentoutumaan

Minulla on tuo terraario ollut projektina jo jonkin aikaa. Ja nyt kun terraario on ollut tuulettumassa, on ollut hieman sellainen olo että jotain tekisi mieli tehdä. Kävin muutama päivä sitten rautakaupassa hakemassa terraarioon vielä muutamia juttuja ja jämähdin sitten maaliosastolle. Melkoisen nopealla päätöksellä pyysin sekoittamaan vaalenavihreää maalia. Kohteekseni joutui tuo puuboksi jonka olen ostanut Ruotsista heinäkuussa 2011.

Neljän kanin boksi

Lisättiin boksiin ketjut, jotta luukku ei aina lävähdä aivan auki

 Boksissa ei ennestään ollut ketjuja tuossa sivussa, mutta itse pidän siitä ettei boksin katto lävähdä aivan auki, se kun rasittaa saranoitakin. Fiksattiin boksia myös siltä osin, että vaihdettiin siihen paksummasta vanerista kansi joka laitettiin normaalien saranoiden sijaan pianosaranalla kiinni. Edelliset saranat pettivät kun kannoin boksia katossa olevasta kahvasta ja sisällä oli kaksi kääpiöluppaa. Josko nyt kestäisi paremmin :)

Boksin päälle tulee teksti kunhan saan sapluunat leikattua

Tein Wordilla (iik, piilomainontaa!) haluamallani fontilla tekstit tarpeeksi isolla, jotka nyt "veistelen" pois pienellä kirurginveitsellä. Tämän jälkeen teen rajat lyijykynällä ja maalaan tekstit mustalla. Ensin meikäläisen piti kiinnittää paperit tuohon ja maalata sapluunatyylillä nuo, mutta koen että saan siistimpää jälkeä tällä tavalla. Nyt boksista uupuu siis vielä tekstien (ja mahdollisten kuvien) lisäksi enää tuohon päälle kuuluva kantokahva :) Jei!

Sain boksia tehdessä apulaisen

Luca testasi "ikkunoiden" toimivuuden 

Ja lopulta hänen arvon korkeutensa päätti että kuvailut saa riittää ;)

Blogihaaste nro 4: Katsaus kalenteriin

Tuli tuossa työkaverin kanssa höpistyä viikonlopuista ja siitä kun välillä tuntuu että mitään ei tapahdu missään ja välillä tuntuu että edes yksi vapaa viikonloppu tuntuisi melkosen rentouttavalta. Siinä sitten aloin miettimään että olisi ihan hyvä tehdä katsaus omaan kalenteriin tämän loppukevään osalta.

Huhtikuu
21.4. - Kaniininkasvattajat ry:n järjestämä värikurssi Kangasalalla
27.4. - Helsingin messukeskus --> PetExpo, OutletExpo, Käsityömessut etc.

Toukokuu
2.5. - LA (31vrk) Mielalla ja Windylla
4.5. - Kaniininkasvattajat ry:n uml ja Suomen Lemmikkikanit ry:n pet Tuurissa
11.5. - Pirkanmaan Nakertajat ry:n pet Lempäälässä
26.5. - Suomen Lemmikkikanit ry:n pet Salossa

Eli seuraavasta kuudesta viikonlopusta peräti yksi on vapaa :D Mutta ehkäpä näin on ihan hyvä, menee ainakin loppukevät nopeaan kun on aina jotain mitä odottaa koko viikon. Mitä tulee näyttelypuoleen, tuntuu ihanalta päästä pitkästä aikaa PiNan näyttelyyn, siitä kun on aikaa kun viimeksi niiden pettiin tuli päästyä kun aina osunut kaksi tapahtumaa päällekkäin. Kanit tuppaavat varmaan vaihtaa karvaa koko loppukevään, mutta kaipa niitä aina sponsorimielessä ainakin tulee hieman sitten ilmoiltua.

Poikassuunnitelmia on muutamia, etusijalla olisi nyt saada Mielalle ja Windylle poikueet, etenkin Mielalle kun tuota ikää alkaa olemaan jo 1,5 vuoden verran. Taas tupannut viime astutuksissa kaikki naaraat jäämään tyhjiksi, josko nyt vaikka onni potkaisisi. Tässä siis parit suunnitelmat:


Miela x Gabriel = sininen, mahdollisesti myös isabella
Astutus: 1.4.
Laskettu: 2.5. (31 vrk)

Windy x Qwin = sininen, sininen viittakuvio + yllärit
Astutus: 1.4.
Laskettu: 2.5. (31 vrk)

Awa x Zorro = sininen, sininen viittakuvio + yllärit
Astutus: touko-kesäkuu
Laskettu: kesä-heinäkuu

GD x sininen uros = sininen + yllärit
Astutus: touko-kesäkuu
Laskettu: kesä-heinäkuu




Kuten näkyy, pyrin aika monta poikuetta toteuttaa tässä parin kuukauden sisään, kuitenkin on sellainen pieni tuntuma ahterissa että jotkut tai jopa kaikki naaraat jää kuitenkin tyhjäksi. Ja jos nyt käy niin että kaikki pyöräyttää mukelot, kesällä on sitten enempi tilaa esimerkiksi parvekkeella. Ja tulipa varmaan maailman tylsimpiä blogipostauksia ilman kuvia, mä oon tosi sori :c

Blogihaaste nro 3: Muut ölliäisemme + ehdota nimeä käärmeelle

Tämän postauksen aiheena on siis muut taloudestamme (ja vähän sen ulkopuolelta) löytyvät ölliäisemme (lue: lemmikkimme) ^_^

Tässä meidän taloudessa noita kanien lisäksi olevia lemmikkejä ei kovin montaa ole. Marraskuussa 2012 melko nopealla päätöksellä (terraario oli kyllä jo valmiina) ostin Helsingin messukeskuksesta Lemmikkimessuilta Neon Tree Dragonin (Japalura Splendida). En ole täysin varma montako tämän lajin edustajia löytyy Suomesta, mutta ainokaistakaan suomenkielistä hoito-ohjetta ei löydy enkä ole vielä törmännyt kehenkään jolla näitä on.

Mushu ja poitsun uusi pääkallo

Mushuksi (joskus myös Mussu tai Rontti) ristitty utelias liskokoiras saapui meille, ja päällä oli pienoinen pelko että mitä jos me ei osatakaan tällaista hoitaa, kun kummallakaan meistä (minulla tai miehelläni) ei ole ikinä mitään matelijoita ollut. Mushu osoittautui nopeasti eritoten erittäin omalaatuiseksi liskoksi. Tai ehkä vika on meissä, kun emme osaa lukea tuon pienen miehen ajatuksia. Reppana poltti yhdessä vaiheessa nenänsä terraarion UV-lamppuun, kun se tyhmänä vaanii lamppua koittaa hypätä siihen kiinni. Muuten Mushu on todella liikkuvainen, utelias ja vaikka olikin jo tullessaan melko rohkea, on se rohkaistunut kovasti. Pinsettejä tai edes kättä ei pelätä oikeastaan millään tapaa. Lempiherkkua Mushulla on vahakoin toukat.

Mushu herkuttelemassa jauhomadolla

Mushu on ihan kohta muuttamassa uuteen terraarioonsa. Ostin itselleni pieneksi projektiksi edullisen liukuoviterraarion, jonka pohjalasi oli rikki. Terraarioon olen itse rakentanut taustan styroksista ja Mushu pääseekin tähän uuteen kotiinsa noin viikon kuluttua. Kooltaan uusi terraario on 100x100x60cm (p-k-s). Mushulle ollaan ostamassa myös kaveria tässä kun löydetään, eli Japalura Splendida naarasta :)

Toisena asukkina meillä on (tai siis tulee kohta olemaan kun vain muuttaa meille asti) 7v viljakäärmeherra. Väriltään kaveri on candycane ja pituutta hällä on n. 120cm. Oikein helppo käsitellä ja uteliaisuutta löytyy. Terran kun avaat, hyvin nopeasti uteliaan käärmeen pää kurkistaa terraarion ovelta. Poitsu asustaa vielä viikon-kaksi kaverini luona, kunnes Mushun terraario saadaan kannettua asuntoon ja sisustettua Mushulle sopivaksi.

Pieni uusi asukkimme

Näiden otusten lisäksi luen elämääni erittäin paljon kuuluvaksi vanhempieni kaksi koiraa, 3,5v sekarotuinen (luultavasti chihu x venäjäntoy) narttu Minni ja 1v chihuahua uros Hupi. Oikein meneväinen kaksikko, Hupi on vielä pentumaisen hölmö, Minni taasen omanarvon tunteva pieni diiva. Koiria tulee nähtyä yleensä ainakin pari kertaa viikossa, ja olen kummankin kanssa käynyt tokon alkeiskurssilla.

Hupi ja Minni viime kesäkuussa, nykysin Hupi on jo Minnistä kasvanut ohitse ;)

Lopuksi vielä enemmän kuin maininnan arvoinen on mieheni isän luona asustava kissaherra Luca. Luca on hännätön isokokoinen maatiainen, joka ilmaisee kovaan ääneen jäädessään paitsi jostain. Silloin kun asuimme mieheni kanssa hänen isänsä luona, Luca ei yleensä meidän vieressä nukkunut, mutta nyt kömpii tyytyväisenä meidän keskelle jos mennään sinne yöksi.

Luca auttoi joulukorttien teossa viime jouluna <3

HUOM! Blogin päätteeksi voisin vielä ilmoittaa, että otan oikein mielelläni nimiehdotuksia tuolle meidän uusimmalle tulokkaalle, viljakäärmeelle! :) Hän oli siis tosiaan koiras sukupuoleltaan.

Blogihaaste nro 2: Let's clean up!

Eilen jutellessa Hannan ja Lauran kanssa skypessä, tuli päähän sellainen kiva pieni idea, joka toteutuikin tänään. Suuntasin aamulla puoli yhdeksän aikoihin auton nokan kohti Renkoa. Lauran luokse päästyäni siivosimme yhdessä Lauran kanilan, ja siihen ei kauan hurahtanut, vähemmän kuin mitä luultiin. Jonkin aikaa tuli sitten istuttua vain, kunnes suuntasimme kohti Forssaa, ensin haettiin vain Hanna kyytiin matkan varrelta.

Forssaan päästyämme hyökkäsimme oman kanilani kimppuun voimalla kolmen naikkosen :') Jonkin aikaa tuli rehkittyä kun oli häkit päässyt melkoisen likaisiksi, mutta kyllä tuo kanila kolmen ihmisen voimin siivoutuu nopeaan. Kanit saivat taas aihetta protestointiin ja "järkytykseen", kun päätinkin että samalla vaihtuu kanien häkkipaikat. Ainoa joka lopulta päätyi samaan häkkiin jossa aiemminkin oli ollut, oli Miela.

Hanna ja Laura työn touhussa, eikä ole edes lapsityövoimaa kun kumpikin on 18 ;)

Siivottuamme suuntasimme nälkäisinä kohti Kotipizzaa, jossa täytettyämme vatsamme matkasimme mieheni isän luokse hetkeksi istuskelemaan. Laura pääsi toteuttamaan itseään, kun sai paperisilppurilla tuhota vanhoja laskuja. Ja itse pääsin testailemaan liskomme uuteen terraarioon ostamaamme sadetinjärjestelmää. Alla vielä kuvaa liskomme uudesta terraariosta, joka luultavasti viikon-kahden sisällä kannetaan asuntoomme.

Liskomme tuleva uusi terraario

Seuraavana suunnaksi valikoitui reitti erään kaverini luo, jossa pääsimme ihastelemaan hänen erilaisia herppejään <3 Löytyi erilaisia käärmeitä, liskoja, hämähäkkejä ja jopa skorpioini. Meille tullut käärmekin asustelee vielä hänen luonaan siihen asti että saadaan tuo liskomme uusi terraario tuotua asunnolle ja muutettua lisko uuteen terraarioon jotta käärme voi muuttaa tuohon vanhaan.

Laura ja kuningaspytonkäsiraudat

Kiitän kovasti Hannaa ja Lauraa mukavasta päivästä <3

Blogihaaste nro 1: Pohdintoja kääpiöluppakasvatuksestani

Mistä nimi Feeling Lucky's?
Kun minulla oli vain yksi kani, Lucky, halusin tehdä sille kotisivut. Halusin kotisivuille jonkin kuvaavan ja mieleenpainuvan nimen. Mietiskellessäni erilaisia nimiä, serkkuni tuli ehdottaneeksi nimeä Feeling Lucky. Nimi miellytti minua, ja mitä enemmän sitä mietiskelin, sitä enemmän siitä pidin. Kyseinen nimi on ollut siis käytössä siitä lähtien kotisivuilla, ja tuntui erittäin luontevalta ottaa nimi kasvattajanimenä käytöön. Nimi merkitsee minulla paljon, ja sen voi ajatella kahdellakin tapaa:

"tuntea onnekkaaksi"
En osaa kuvitella elämääni jos en olisikaan aikanani Luckya hankkinut. Kaneista on välillä paljonkin vaivaa, mutta se onni ja mielenrauha minkä kanini minulle tuottaat, korvaa vaivan moninkertaisesti. Monet miettivät, minkä ihmeen takia haluan hankkia asuntomme "täyteen" kaneja ja siivoilla niiden sotkuja päivät pitkät, mutta ei sitä voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. Huonon päivän jälkeen kun istahtaa kanilan lattialle ja ottaa jonkun kanin syliin häämään, mieliala kohenee huomattavasti. Tämän lisäksi olen tavannut monen monta erittäin läheistä ja tärkeää ystävääni alun perin kaninäyttelyissä.

"tuntea Luckyn"
Lucky on minulle sanoinkuvaamattoman tärkeä. Se on minulle paljon enemmän jalostus- tai lemmikkieläin. Lucky on mahdottoman rakas perheenjäsen, joka on opettanut minulle erittäin paljon. Lucky on se joka johdatti minut kanien ihmeelliseen maailmaan ja sai minut loputtomasti rakastumaan kääpiöluppiin ja ylipäänsä kaneihin.

Oikean jalan pohkeessa oleva tatuointi vm. -12

Miksi kääpiölupat?
Kun harkitsin kanin hankkimista, tulin siihen tulokseen että kääpiöluppa voisi olla minulle sopiva ensimmäinen kani. Lisäksi olin tutustunut kaverini nuoreen kääpiöluppaurokseen, ja sen luonne ja olemus ihastutti oikein paljon. Lucky on pienestä pitäen ollut upeampi ensikani kuin mitä saatoin toivoa ja rakastuin sen uteliaaseen ja energiseen luonteeseen. Luckylla ei ollut esimerkiksi minkäänlaista murrosikää missään kohtaa, joten siltäkin osin pääsin helpolla.

Toinen kanini Zelda oli taasen luonteeltaan hieman tulisempi ja herkempi. Sylissä neiti käyttäytyi kuitenkin aina moitteettomasti ja todella pahan murrosiän jälkeen luonne hiukan tasottuikin. Zeldan muistan kuitenkin aina lievästä reviirin puolustamisesta ja siitä, kuinka joskus oli aikamoinen tahtojen taisto saada neiti ulos häkistään.

 Noiden kahden kääpiölupan jälkeen olin myyty. Kaksi niin vahvasti erilaista luonnetta, mutta silti hyvin paljon samoja piirteitä. Tähän mennessä yksikään kääpiöluppani ei ole ollut yhtä energinen ja vilkas kuin Lucky (vaikkakin sen jälkeläiset eivät kaukana perässä tule), eikä yksikään ole ollut ihanalla tavalla yhtä tulinen kuin mitä Zelda oli.

Pienoinen Zelda vähän sen jälkeen kun kotiutui <3

Miten päädyit näihin kasvatusväreihin?
Rakastuin Luckyn väriin totaalisesti silloin kun löysin Luckyn kuvan. Kun harkitsin toisen kanin ottamista, haaveilin isabella viittakuviosta, mutta kun sellaista ei löytynyt ja törmäsin Zeldan myynti-ilmoitukseen, kiinnostuin myös madagaskarista. Väri oli lähes yhtä ihana kuin isabellakin ja pitkään nämä kaksi pysyivät ehdottomana kärkikaksikkona lempiväreissäni. Yhdessä vaiheessa luokseni muutti saksalainen kääpiöluppauros Leo, joka rakastutti minut totaalisesti siniseen väriin. Tällä hetkellä isabella ja madagaskar ovat oikein mieluisia värejä, mutta kyllä tuo sininen väri tuntuu kaikista eniten siltä "omalta" väriltä. Joten ainakin toistaiseksi sininen on se väri jota haluan kasvattaa ja joka tosissaan on sellainen väri josta pidän. Toiseksi lempparikseni on noussut musta, mikä on itsellenikin melkoinen yllätys, sillä aikoinani pidin mustaa perin tylsänä kanivärinä. Etenkin viittakuvioinen musta kääpiöluppa on mielestäni upea ilmestys.

Vasemmalla tytär Miela, oikealla edesmennyt Leo <3

Arvonta on suoritettu ja lukijoille on hyviä uutisia :)

Eli arvonta on nyt suoritettu, seuraavaksi pistelen arvonnan voittajalle viestiä :) Arvontoja ajattelin pitää useamminkin, suurin piirtein n. 2kk välein. Katsotaan siis josko seuraavaa arvontaa olisi luvassa kesäkuun tienoilla.

Sitten seuraavaan ilmoitusluonteiseen asiaan. Puhuin tänään erään työkaverini kanssa blogeista ja niiden pitämisestä. Hänelläkin on blogi ja kummatkin tuli todenneeksi että on vähän liian laiskanpuoleiseksi mennyt tämä blogin pitäminen. Teimme sitten yhteisen haasteen toisillemme: kuukauden ajan on tarkoitus kirjoittaa joka päivä blogimerkintä. Mitään ei sovittu että mitä voittaja saa ja näin pois päin, mutta uskon että eiköhän tämä onnistu :) Toivoisinkin vielä lisää noita blogipostaustoiveita, kaikki arvontaan osallistuneet ehdotukset on otettu ilolla vastaan ja ne tulevat olemaan mukana seuraavan kuukauden aikana.

Ja jälleen asiasta kukkaruukkuun. Itselleni on jo muutamia Mustin ja Mirrin lahjakortteja kertynyt nurkkaan. Kävin tänään koiran kanssa liikeessä ja pohdiskelin että olisikohan sitä jotain, mitä voisi ostaa. Päädyin sitten taas vaihteeksi sen houkuttelevan nurkkauksen luokse, jossa on kaikki boksit, näyttelyhäkit yms. ja yllättäin matkaan tarttui yksi Atlas 10 vision.. hups ;)

Pieni matkaseuralaiseni, porukoiden chihuahua Hupi :)

Uusin ostos tuonne jo niin täynnä olevaan boksikaappiin :D

Arvonta!

Aajttelinpä tässä kaikenlaista pohtiessani, että nyt olisi hyvä aika pitää arvonta! :) Jonkin aikaa mietiskelin että mitähän sitä palkinnoksi keksisi. Palkinto voisi olla isompikin jos palkinnon saajan on mahdollista tulla johonkin noista tapahtumista mihin itse olen tulossa (Rengon näyttely, PetExpo, Lempäälän näyttely, Salon näyttely ja Tuurin näyttely TAI KK:n pitämään värikurssiin). Eli siis palkinnon arvo pysyy joka tapauksessa samana (n. 10e), mutta sisältöön vaikuttaa se, että pitääkö palkinto postittaa.

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla alla olevaan kommenttikenttään. Muistathan että sinun tulee olla blogin lukija (joita on jo kohta 40!). Laita kommenttiin ainakin yksi idea siitä, mistä haluaisit lukea seuraavan blogimerkinnän. Tämän lisäksi kirjoita kommenttiin oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Halutessasi voit jo kommenttiin kertoa pääsetkö johonkin yllä mainituista tapahtumista, mutta voin tämän jälkeenpäin kysellä myös sähköpostilla :)

Rositan toinen nappula 3vko 2pv

Aurinko paistaa ja tuuli puhaltaa..

Kylläpäs hävettää kun tämä kirjoitusväli on venynyt niin mahdottomasti... Aina on olevinaan kiire tai liian väsynyt, kotisivujen tekokin tyssäsi taas alkuinnostuksen jälkeen. Kuitenkin ne olisi ihan hyvä saada pystyyn ja pidettyä ajantasalla, sitä kautta kun saa helposti kerrottua kanilasta, poikueista ja muusta. Ehkäpä tämä väliaikainen "ei-kiinnosta-tehdä-koneella-mitään" -ilmiö tästä lievenee kun alkaa se kevät joskus tuolta jatkuvasti kasautuvien lumikinosten alta pilkottaa.

Rositan poikasiahan on 2 elossa, isabella vk ja sininen vk. Kummatkin ovat lemmikkitasoisia ja oikein energisiä. Sininen viittakuvio on ainakin uros, isabella viitta on vielä vähän kysymysmerkkinä. Kummatkin ovat vielä vapaina, alustavia kyselyitä otan vastaan mutta varauksia vasta kun muksut ovat 5 viikkoisia. Energian lisäksi uteliaisuutta riittää paljon, häkistä tungettaisiin kovalla vauhdilla ulos ja ralliteltaisiin pitkin käytäviä.


Natiaiset 3vko 2pv vanhoina :3

 Muutamia yhdistelmiä on kevään aikana suunnitteilla, tosin olisi hyvä löytää jostain lainaan sininen tai sinistä kantava musta kääpiöluppauros. Että jos tiedätte jonkun jolla on... ;)

Feeling Lucky's Part Of Your Heart "Miela" x Fylsta's Got Back "Gabriel"

Feeling Lucky's Laulu rakkaudelle "Windy" x Zorro

Ghost Division "GD" x Sandåsens Gräddnos "Qwin"

Harjoitusnäyttely kaneille, ilmainen osallistuminen! Hyvät palkinnot!